14 - Nupit kaakkoon ja hampaat irti!

Ulkona alkaa jo nyt tuntua jotenkin tosi jouluiselta, kun kaikkialle aletaan laittelemaan jouluvaloja ja kaupoissa ruvetaan myymään kaikenlaista joulutilpehööriä. Granin puukin oli taas koristeltu jouluvaloilla, jee! Joulu on ehkä ainoa hyvä asia talvessa, ja sekin on jo ihan alkutalvesta, nyyh.

 Minä ja Emmi koulussa! 

 Emmi ja Jannica!

Uskon tietäväni, miltä botoxin jälkeen tuntuu. Mulle kävi nimittäin koulussa pieni tapaturma, ja mun kolme etuhammasta alhaalta katkesivat liikuntatunnilla aika pahasti. Näytin jonkun aikaa ihan Megan Foxilta, koska mun alahuuli on niin turvonnut... Koko homma oli tietenkin vahinko ja kyllähän tästäkin selvitään, mutta alkushokki oli aika kamala. Pahimmassa tapauksessa mun hampaat kuolee ja sitten joudun juurihoitoon. Se on ikävää, koska en oikein tykkää kivusta. Eikä sitä voi edes kestää "hammasta purren". Hahhahhaa.

Puudutus.....

    
Tavallaan se pistää kuitenkin miettimään, että pahemminkin olisi voinut käydä. Mullahan voisi olla vaikka leuka palasina... Ja jos joutuisinkin elämään koko loppuelämäni tällä tavalla, niin ei se mun maailmaa kaataisi. Ehkä näytän sitten vähän nuoremmaltaa (lähinnä 6 vuotiaalta, jolla on puolet hampaista vielä kasvuvaiheessa) tai jotain, mutta aikuisena kuitenkin toivon, että näyttäisin nuorekkaammalta. Voi kai sen näinkin toteuttaa.
    Kuitenkin, just kun oli saanut kaikki oikomishoidot suurin piirtein päätökseen, mun etuhampaat alhaalta katkeaa. Niin mun tuuria.

Tyylikkäästi ennen liikuntatuntia! Näytän ihan siltä, ettei mulla olisi ollenkaan paitaa päällä, mutta kyllä mulla on tässäkin kuvassa koko ajan toppi päällä! 

Jännä juttu on myös se, että mun pitää nyt syödä kaksi viikkoa kaikenlaisia mössöjä ja soseita, koska en saa pureskella. Pitää varmaan roudata kouluun omat sapuskat, koska muuten siellä ei kauheasti sosemaisia ruokia tarjota.

Ja ei vitsi, mä voin taas juoda sillä tavalla hauskasti pillillä!!!

Huomenna pitää sitten kohdata kokonainen koulullinen väkeä, joka voivottelee mun hammastilannettani. On ihan kiva, että porukkaa kiinnostaa, mutta mun mielestä on helpompi pysyä positiivisena, jos joka toinen vastaantulija ei katso "voi sinua"-ilme kasvoillaan tai muuten vaan taputtele olalle surkuttelevasti. Myötätunto on ihan jees, mutta mä tykkään enemmän sellaisesta kannustavammasta tyylistä. Sitäpaitsi nyt mulla on tosi persoonallinen staili kunnes saan uudet hampaanpalaset! Eli kaikki ihanat ihmiset, hymyilkää, koska teillä on hampaat, joilla hymyillä!  

Mäkin hymyilen, vaikka mulla ei edes ole enää kaikkia hampaita kokonaisina suussa...

XXX, Tuulia

13

Tässä on muutamia kuvia lähipäiviltä... Huomenna me lähdetään aikaisin aamulla Kvanttien ja Kvanttien kanssa kisoihin Turkuun, mua jännittää!  Toivottavasti menee taas hyvin...

 Luokkaa matikantunnilla med kissapäät. Hauskaa.

Rusetti, joka tuli piirrettyä Loviisassa, kun oltiin luokan kanssa vierailemassa ydinvoimalassa. Me ei oikeasti päästy edes sisälle koko voimalaan, joten reissu oli vähän tylsä.

Pallo...

Sekoboltsi ilme... 

Me oltiin luokan kanssa vierailemassa myös Eduskuntatalossa, ja nuo olivat pelottavimmat portaat, jotka mä olen kinä nähnyt! Pelkäsin koko ajan, että tiputan mun kännykän tonne alas, kun yritin ottaa tätä kuvaa. Kuva oli kuitenkin pakko saada, ja onneksi kännykkäkin säilyi ehjänä!


XXX, Tuulia

12 - Fiilistelyä

Tänään mulla oli Kvanttien kanssa kauden ekat kisat ja päivä oli tosi väsyttävä. Just ennen suoritusta musta tuntui jo siltä, että ei vitsi, nyt ei jaksa. Se kuitenkin katosi sitten kun päästiin matolle ja odottamaan omaa suokkaa. Mua jännitti kyllä ihan armottomasti, mutta matolla se jännitys jotenkin katoaa. Yhtäkkiä tulee sellainen fiilis, että jaahas, täällä sitä nyt ollaan. Sitten pitää vaan yrittää (ja tietenkin näyttää) omaa parastaan. Meillä meni onneksi tosi hyvin ja oltiin meidän sarjan toisia.

Mun mielestä sellaiset hetket ovat juuri niitä tämän lajin parhaimpia hetkiä. Me kiljuttiin ja pompittiin ja multa ainakin tirahti muutama onnen kyynel siinä tiimellyksessä. Ihania hetkiä ja ihania kavereita siis!

Tän päivän tuloksen jälkeen on kiva lähteä treenaamaan eteenpäin ja onnistumiset ehdottomasti lisäävät ainakin omaa motivaatiota! Ensi viikolla meillä on sitten seuraavat kisat, ja en malta odottaa. Mun tavoite on tehdä joka kisoissa paremmin kuin edellisissä, koska tärkeintä on kuitenkin se, että oma/oman joukkueen suoritus paranee, eikä se, että mitkä pisteet saatiin tai monensia oltiin. Kvantit jos luette tän, YOU ROCK!

Muilta osin en odota ensi viikkoa ihan niin innolla... Luvassa on bilsan testi aiheesta luusto ja lihakset sekä matikan koe. Ja molempiin kokeisiin pitää lukea koska on vika vuosi yläkoulussa meneillään...! Enemmän mua kuitenkin jännittää se matikka kuin bilsa, koska koen, että matematiikka on mulle vähän mutkallisempaa kuin bilsa... Onneksi ehdin taas nähdä Jania ja käydä treeneissä, niin ettei sentään liian karsea viikko ole tulossa!

XXX, Tuulia

11

Mulla on nyt taas ollut superkiireistä, joten en ole ehtinyt kunnolla kirjoittaa tänne mitään. Heti kun pääsen yrittämään jotaintänne, siitä tulee huono tai keskeneräinen. Kameran kantaminen mukana on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi, joten kaikki kuvat on otettu kännykällä.


Viime viikon torstaina oli OVOn kisakatselmus, ja siellä meidän ohjelma oli vielä aika järkyttävä... Viikonloppuna me oltiin kuitenkin Kvanttien ja Kvarkkien kanssa leirillä Kisiksessä, ja meidän ohjelma edistyi oikein hyvin. Oli ihana viikonloppu, vaikka se olikin aika rankkaa rankan viikon jälkeen! Huomenna on sitten kauden ekat kisat Töölön kisahallilla, jännittää!

Anteeksi naamojen sottaus, mutta ainakin itse olin niin hehkeässä tilassa, että huhhuh! 

Sen lisäksi en ole tällä viikolla ollut koulussa, vaan TETissä. Se on ollut aika kivaa ja tällainen "väliviikko" oli ihan kiva, koska ensi viikolla alkaa taas hirveä koeputki ja panostus joululomaan asti....  Tosin tälläkin hetkellä mulla pitäisi olla hyvässä vauhdissa yhteiskuntaopin vaalityö, äikänkirjan lukeminen aloitettu, toistä äikäntyötä tehtynä ja sen sellaista. 

 

 Tässä on vielä muutamia kuvia, joita on tullut kännykkäkameralla räpsittyä. Laatukamaa!

 Ainoa hyvä puoli syksyssä: värit!

 Panorama towerin katto oli niin täynnä, että mun oli pakko siitä steissiltä napata kuva. 

 Naamakuvia! Kun vertaa tän iPhonen "peilikameran" ja sit sen toisen "oikean" kameran laatua niin noi ovat kyllä ihan eri maailmoista! Toi oikea kamera on itse asiassa kännykkäkameraksi aika superi! 

Tai sitten mä olen vaan missannut kännykkäkameroiden kehityksen kokonaan.

Vaikka tää onkin aika pärstäkuva (ja itsestäni vielä!) tykkään tästä tosi paljon. Toi paita ja pipo tuovat jotenkin tosi söpösen vaikutelman?

XXX, Tuulia